Aloitan yksinkertaisista asioista.Tulin tänään Laurenin ruskealle kissalle kummiksi.
Kun huokaisin että milloinhan sitä jaksais taas hymyyn suunsa vääntää niin Eetu tokaisi että olethan tuota koko päivän tänäänkin nauranut.
On valo. On lämpö. Niitä vois pitää onnen tai jonkin itseisarvona. Ettei ne olis olemassa, todellisia, merkitseviä, onnenavaimia vain jaettuina.
On ihmisiä keille voi laittaa viestiä ja joiden kanssa jakaa huolensa.
Sain tänään tuntemattomilta hymyjä ja lauseita.
Näitä pieniä, arkisia, tärkeitä aatoksia.
Valitsen onnen, voi kyllä.
